Tarina
Kansainvälistyminen on tärkeässä roolissa yrityksen kasvustrategiassa myös 2020-luvulla. Tepcomp toimittaa nykyään vuosittain noin 7 000 asiakastoimitusta ympäri maailmaa kaikkiaan sadalle eri asiakkaalle. Viron Kuresaaressa sijaitseva tuotantolaitos aloitti toimintansa vuonna 2014.
Tepcompin tarina on merkittävä luku suomalaisen elektroniikkateollisuuden historiassa. Lue lisää miten Tepcompista on kasvanut kolmen vuosikymmenen aikana johtava suomalainen elektroniikan sopimusvalmistaja ja edelläkävijä LED-liiketoiminnan kehityksessä.
Kaikki alkoi Turun Vajossuontieltä
Tepcompin historia ulottuu vuoteen 1984 saakka, jolloin Henry Sahonen ja Heikki Mustonen perustivat Turun Elektroniikkapalvelu Oy:n. He tunsivat toisensa Telesteltä, jossa Henry toimi materiaalipäällikkönä ja Heikki laatupäällikkönä.
Molemmat tiesivät elektroniikka-alasta paljon, ja heiltä löytyi yrittäjille tyypillistä rohkeutta toteuttaa ideoitaan. Molemmat uskoivat ennen kaikkea vahvasti elektroniikan sopimusvalmistuksen merkityksen kasvuun.
Varsinainen liiketoiminta alkoi vuonna 1985. Toiminta aloitettiin sadan neliön vuokratiloissa Turussa Vajossuontie 3:ssa, jossa tilat olivat kahdessa kerroksessa. Pienissä tiloissa kaksikko valmisti ensimmäiset tuotteensa Wallacille, joka on edelleen yrityksen asiakkaita.
Henry Sahonen aloitti kaksikosta yrityksen toimitusjohtajana. Lisäpuhtia toimintaansa yritys sai, kun Lenita Lund napattiin näppäränä työntekijänä yrityksen tuotantoon. Yrityksen alkuvuosina ensimmäinen iso investointi oli aaltojuotoskone
Kahden toimintavuoden jälkeen yrityksen palveluksessa oli jo yli kymmenen työntekijää. Tepcompin hyvästä maineesta työnantajana kertoo paljon se, että 2020-luvulle siirryttäessä Lenitan lisäksi useampi ensimmäisinä vuosina aloittaneista on edelleen yrityksen palveluksessa.
Töitä tehtiin vuorotta
Alkuvaiheessa työt seurasivat sananmukaisesti kotiin saakka. Tekijöitä oli vähän ja töitä paljon. Lisäksi elektroniikka-alalla tehtiin paljon käsityönä toimenpiteitä, joita tänä päivänä koneet hoitavat automaattisesti. Usein työpäivän päättyessä auton takakonttiin pakattiin elektroniikkakomponentteja ja töitä jatkettiin kotona. Kova työ tuotti tulosta ja toimintaa pystyttiin kehittämään tulorahoituksen turvin.
Vuonna 1987 yrityksen vahvuuteen liittyi Heikin vaimo Ulla Mustonen. Hän vastasi kasvavan yrityksen hallinnosta. Vuonna 1988 Henry Sahonen lopetti yrityksen palveluksessa ja myi osuutensa Mustosen perheelle.
Yrityksellä oli 1980-luvun lopulla kasvukipuja, joista suurin huoli oli tuotantotilat. Ulla ja Heikki yrittivät pontevasti tuoda järjestystä tiloihin, jotka olivat uusien koneiden ja ihmisten myötä ääriä myöten täynnä. Lopulta yritys aloitti oman 500 neliön teollisuushallin rakennustyöt Orikedolla. Samalla Heikki siirtyi pois kokonaan tuotannosta ja keskittyi entistä enemmän yrityksen johtamiseen.
Haasteita ja isoja liikkeitä
1990-luvulle tultaessa kuusivuotiaalla yrityksellä oli jo 20 työntekijää ja sen arvostus alalla kasvoi. Uudet toimitilat otettiin käyttöön heti vuosikymmenen alussa. Heikki Mustonen oli tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että tuotesuunnittelu vahvistaisi yrityksen perustaa ja olisi erottautumistekijä markkinoilla.
Vuonna 1991 Tepcomp lisäsi valikoimaansa suunnittelupalvelut ja palkkasi riveihinsä elektroniikkasuunnittelijaksi Juha Koiviston. Hänkin on edelleen kolmenkymmenen vuoden jälkeen yrityksen palveluksessa.
Tuotekehityksen ansiosta yritys suunnitteli ja teki entistä pidemmälle räätälöityjä tuotteita. Turun elektroniikkapalvelut -nimi muutettiin Tepcomp Oy:ksi, joka oli helpompi asiakkaille ja mahtui lomakkeisiin paremmin.
Saman vuoden syksyllä Suomi joutui devalvoimaan markkansa ja seuraava vuonna markka päästettiin kellumaan. Seuraavat vuodet eivät olleet helppoja kotimaisille yrityksille. Tepcompin uuden tehdasrakennuksen rakentaminen tapahtui valuuttalainalla, ja käytännössä devalvaation myötä laina kaksinkertaistui, mikä muutti liiketoimintaympäristön kertaheitolla.
Koko vuoden 1992 ja seuraavan vuoden alkuosan Heikki Mustonen kiersi ympäri Suomea etsimässä uusia asiakkaita. Tämä aikakausi ei ollut Tepcompille helppo, mutta kituliasta liiketoimintaa piti hengissä laaja asiakaskunta eri toimialoilta. Kriisi todisti sen, että iso asiakaskunta oli hyvä lääke torjua yllättäviä tilanteita. Tämä oppi ja strategia on pysynyt vahvasti Tepcompin johdon mielessä tähän päivään saakka.
Suuntana Venäjä
Vaikka talouden romahdus ja sitä seurannut yrityselämän kaaos tuntui monelle ylitsepääsemättömältä, kekseliäs Heikki Mustonen osasi peilata tulevaisuutta. Hän huomasi lukuisillaan asiakaskäynneillään, että perinteiselle käsiladonnalle on kysyntää. Tiukan hintakilpailun myötä kotimaassa työtä ei kuitenkaan pystynyt tekemään kannattavasti.
Heikin suunnitelmat tähtäsivät entistä tehokkaampaan tuotantoketjuun ja vuonna 1993 käynnistettiin tuotanto alihankintana Venäjällä pienessä Wärtsilän kylässä. Paikalliselta sahalaitokselta vuokrattiin tilat, johon aluksi siirrettiin käytettyjä tuotantokoneita Suomesta. Venäjän toiminnoista vastuun otti Ullan veli Sami Norppa, jonka Heikki houkutteli uusiin haasteisiin itärajalle.
Sami muutti Kuopiosta Joensuuhun, josta hän kävi Venäjällä seuraavan kahdeksan vuoden aikana noin 2 000 kertaa. Valmistettavien tuotteiden materiaalit toimitettiin autolla Joensuuhun, josta Sami vei ne peräkärryllä Venäjälle ja tuli illalla takaisin Suomeen valmiiden tuotteiden kanssa.
Alkuun toiminta ei ollut helppoa, mutta kahdessa vuodessa opittiin toimimaan maan tavalla ja paperibyrokratia hoitui ammattimaisella tarkkuudella. Tuotanto kasvoi Venäjällä hyvin nopeasti ja lopulta pienen Wärtsilän kylän 3 000 ihmisestä peräti 50 teki töitä Tepcompille. Paikalliset ihmiset arvostivat yritystä ja sen tuomaa taloudellista hyötyä alueelle. Jälkikäteen Venäjän toimintaa voi kuvailla hyvinkin dynaamiseksi.
LED-liiketoiminta alkaa
Mustosella oli isoihin päätöksiin liittyen keskitetty johtamistyyli, vaikka hän kuunteli harkiten myös yrityksen työntekijöiden mielipiteitä. Toimitusjohtajakautensa aikana Heikki oppi tekemään nopeita päätöksiä ja reagoimaan muutoksiin oikeilla liikkeillä.
Vuonna 1997 eteen tuli merkittävä virstanpylväs, joka saneli yrityksen toiminnalle uuden suunnan. Tepcomp aloitti LED-tuotekehityksen, johon Mustonen latasi suuret toiveet.
Ensimmäiset LED-asiakassovellukset olivat polkupyörien etu- ja takavaloja. Lisäksi Tepcomp toimitti alussa mm. linja-autojen sivuvaloja, joiden suunnittelusta vastasi pitkälti oma suunnittelutiimi. Suunnittelu- ja tuotekehitysyksikkö oli hyödyllinen kumppani monelle asiakkaalle, koska perinteisiin polttimoihin verrattuna LED-teknologialla oli vähän yhtäläisyyksiä. Samana vuonna palkattiin ensimmäinen täysipäiväinen ostaja yrityksen palvelukseen.
1990-luvulla Tepcomp teki pintaliitosladonnan pitkälti käsityönä. Vuonna 1998 Orikedon teollisuushalli myytiin sen ahtauden vuoksi. Uudet tilat löytyivät osoitteesta Virusmäentie 65, jossa oli enemmän tilaa uusille laitteille ja entistä paremmat mahdollisuudet niiden sijoittamiselle.
Seuraavana vuonna Tepcomp investoi Mydata-pintaliitosladontakoneeseen ja Reflow-uuniin. Aluksi kone pyöri kahdessa vuorossa ja sen käyttöä opiskeli koko henkilöstö. Käytännössä kone ei levännyt hetkeäkään.
2000-luku investointien aikaa
Suomessa elettiin 2000-luvun alussa internet-huumaa. Liike-elämän evankelistat pitivät kovaa ääntä vuosituhannen molemmin puolin uudesta taloudesta, joka aiheutti lopulta it-kuplan puhjettua elektroniikka-alallakin oman myllerryksensä.
Tepcompia lama ei koetellut niin kovasti kuin kymmenen vuotta aiemmin. Sarjoja tehtiin paljon, mutta pienemmissä erissä. Suuri pelastus molemmissa talouden notkahduksessa oli se, että yritys ei ollut “naimisissa” teleklusterin kanssa. 2000-luvun taitteessa aina jollakin asiakasryhmällä meni hyvin ja liiketoiminta kehittyi suotuisasti.
Tämä näkyi myös investointipuolella. Aivan tyhjän päälle Heikki ei toivoaan ollut LEDien osalta perustanut viisi vuotta sitten. LED-tuotteiden osuus koko myynnistä kasvoi vuosi vuodelta ja alkoi olla kannattavaa liiketoimintaa vuosituhannen vaihtuessa.
Vuonna 2001 Tepcomp hankki HEEB-ladontakoneen jalallisten LEDien ladontaan ja uusi aaltojuotoskoneen. Seuraavana vuonna investoitiin toiseen Mydata-pintaliitosladontakoneeseen, mikä kasvatti toimituskapasiteetin kasvun lisäksi toimitusvarmuutta ja joustavuutta.
Tepcompin liiketoiminta oli pisteessä, jossa sen piti siirtyä pienestä yrityksestä askeleen ylöspäin. Yksi kehitysaskel oli laatujärjestelmän käyttöönotto. Heikki vastasi projektista ja tuotti suuren osan sisällöstä ISO 9000:2000 ja ISO14001 mukaiseen laatujärjestelmään.
Vuonna 2003 yritykselle myönnettiin toimintajärjestelmän sertifiointi. Yrityksen johto uusi liiketoimintasuunnitelman lisäksi LED-tuotteiden teknologiastrategian. Tepcomp otti myös käyttöön laaduntarkkailussa itse kehittämänsä LED-tuotteiden optisen tarkastusjärjestelmän.
Laitekannan kehittyminen 2000-luvulla mahdollisti entistä tehokkaamman toiminnan ja kehittyneemmät tuotekomponentit. Esimerkiksi linja-autojen LED-sivuvalojen piirikorttien valmistus tapahtui jatkossa pintaliitostyönä uusilla koneilla. Venäjällä tuotanto oli käynnissä aina vuoden 2003 alkuun saakka, mutta tullibyrokratian kasvaessa se ajettiin alas. Laitekannan kehittyessä kotimaassa pystyttiin tuottamaan jo tarpeeksi korkea kilpailuetu eikä Venäjän liiketoiminnan lopettaminen vaikeuttanut yrityksen toimintaa.
LED-liiketoiminta kehittyi koko ajan, mutta liikevaihdon osalta elektroniikan sopimusvalmistus pysyi yrityksen merkittävimpänä toimintana pitkälle 2000-luvulle. LED-tuotannon osuus liikevaihdosta oli noin 20 prosenttia.
LEDien osalta Tepcompissa tehtiin paljon pioneerityötä, mikä näkyi lukuisina protoina. Yritys oli aikaansa edellä LED-teknologian suhteen eivätkä markkinat olleet vielä täysin valmiita uusiin sovelluksiin. Asiakkaat olivat kiinnostuneita niistä, mutta useimmat heistä eivät vielä uskaltaneet ottaa teknologiaa tuotteisiinsa. Tämä johtui osaksi siitä, että tuotteiden muotoiluun olisi usein pitänyt tehdä muutoksia.
Heikistä kasvoi lukuisten projektien ansiosta todellinen LED-guru, joka oli haluttu puhuja seminaareissa. Niinpä vuonna 2004 Sami Norppa aloitti yrityksen toimitusjohtajana ja Heikki keskittyi täysin LED-projekteihin, mikä oli selkeä viesti strategian painopisteestä.
Sopimusvalmistuksen ja LED-tuotteiden myynti eriytettiin, ja Tepcomp panosti entistä enemmän myös tekniseen tukeen. Se oli etenkin LED-asiakaspalvelussa tärkeä osa-alue.
Vuonna 2005 tilikausi muutettiin kalenterivuodeksi. Samana vuonna henkilökuntaa koulutettiin lyijyttömään tuotantoon, joka ulottui kaikkiin tuotekomponentteihin. Vuonna 2006 Tepcomp hankki uuden aaltojuotoskoneen ja Reflow-uunin lyijyttömään tuotantoon.
Samana vuonna Heikki ja Ulla Mustoselle myönnettiin LED-teknologian kehittämisestä Millenium-tunnustuspalkinto, joka ei olisi Suomessa voinut mennä parempaan osoitteeseen. LED kuten kaikki uudet teknologiat vievät oman aikansa, ennen kuin ne lyövät itsenä läpi tuotteissa.
Samaan aikaan Tepcomp toi ensimmäiset omilla linsseillä varustetut LED-valot markkinoille. Lisäksi yritys perusti kuluttajille suunnatun LED-lamppujen verkkokaupan, koska messuilla kysyntää oli paljon. Suurin osa LED-tuotannosta meni kuitenkin asiakkaiden tuotteisiin ja projekteihin, kuten siltojen ja rakennusten valaistuksiin. Yritys hyväksyttiin vuonna 2006 kansainväliseen LED light for you -verkostoon.
Samana vuonna Tepcomp hankki ensimmäisen AOI-testauslaitteiston (Automatic Optical Inspector). Yrityksen palveluksessa oli nyt 35 työntekijää, joiden lisäksi hyödynnettiin paljon vuokratyövoimaa.
Vuonna 2007 toimintaan panostettiin jälleen hankkimalla uusia koneita. Lyijyllisen aaltojuotoslinjan uusimisen lisäksi jalallisten LEDien ladontakapasiteettia lisättiin hankkimalla Mydata-ladontakone. Heti seuraavana vuonna otettiin käyttöön uusi Mydata-pintaliitosladontalinja ja vanhemman Mydata-pintaliitosladontalinjan Reflow-uuni uusittiin. Vuosi 2008 olikin todella kiireinen ja liiketoiminta kehittyi vauhdilla vaikka samaan aikaan oli menossa talouden notkahdus.
Uusilla voimilla uuteen kasvuun
Vuosikymmenen loppupuolella Heikki ja Ulla Mustonen alkoivat miettiä pikkuhiljaa eläkevuosia ja yrityksen myymistä. Yrittäminen oli antanut heille paljon, mutta se oli myös ottanut paljon. Yrittäjäpariskunta halusi yrityksen seuraavaan kasvuvaiheeseen uusia vireitä voimia.
Vuonna 2010 yrityskaupan myötä Tepcompin omistus vaihtui, kun uudeksi omistajaksi tuli Pekka Leppälä. Useat ostajaehdokkaat olivat kiinnostuneita Tepcompista, joten Heikki harkitsi myymistä pitkään. Hän halusi, että Tepcompin historia saa jatkoa hyvissä käsissä ja liiketoiminnan kehittämiseen panostetaan myös tulevaisuudessa. Heikki tapasi Pekka Leppälän useamman kerran ja vakuuttui, että uusi omistaja on löytynyt.
Pekalla on lähes kymmenen vuoden kansainvälinen kokemus paperikoneiden myymisestä eri puolilla maailmaa. Hän teki pitkän uran Valmetilla ja vastasi muun muassa kolme vuoden ajan Italian myyntikonttorin toiminnasta.
Valmetilta Pekan tie vei Finpron markkinointi- ja viestintäjohtajan paikalle, jossa hänen tehtävänsä oli auttaa kotimaisia yrityksiä etabloitumaan maailmalle. Lisäksi Pekka on toiminut Entre Marketingin toimitusjohtajana ja partnerina. Hänen tekninen tausta sekä vankka kokemus yritysjohtamisesta ja kansainvälisestä kaupasta olivat asioita, jotka vaikuttivat myönteisesti yrityskaupan syntymiseen.
Pekka Leppälä aloitti toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana 7.4.2010. Jotta siirtymävaihe sujui onnistuneesti, Pekka palkkasi Ullan kahdeksi kuukaudeksi ja Heikin kuudeksi kuukaudeksi. Käytännössä Heikki ja Pekka olivat samassa huoneessa kasvot vastakkain puoli vuotta, jonka aikana arvokas tietopääoma vaihtoi omistajaa.
Organisaatiota uudistettiin vanhojen omistajien lähdettyä ja henkilöstöä palkattiin lisää. 2010-luvun aikana yrityksen suunnittelu- ja kehitysyksikköä on vahvistettu, työtekijöiden rooleja selkeytetty ja konekantaan panostettu.
Vuonna 2011 yritys muutti uusiin isompiin tiloihin osoitteeseen Kaurakatu 46, joka on Telesten vanha kiinteistö. Tepcompin henkinen perintö jatkui siis samoissa tiloissa, joista sen juuret lähtivät itämään lähes 30 vuotta aiemmin.
Leppälän aikana Tepcomp alkoi kansainvälistyä vauhdilla. Vuonna 2013 Tepcomp perusti tytäryhtiön Viroon, ja tammikuussa 2014 yritys aloitti tuotannollisen toiminnan Saarenmaan Kuressaaressa. Viron toimintaa on koko ajan kehitetty samalle tasolle Turun tehtaan kanssa, ja vuoden 2019 alussa edessä oli jo muutto uusiin remontoituihin tiloihin.
Ruotsin myyntikonttori avattiin vuonna 2017, ja vuosikymmenen vaihtuessa 2020-luvulle Tepcompin palveluksessa on noin 135 työntekijää.
35 vuoden aikana Tepcomp Groupista on kehittynyt arvostettu yritys, jonka tavoitteena on jatkaa kasvua yhdessä asiakkaiden kanssa. Tepcomp investoi jatkossakin oikeisiin ihmisiin, teknologiaan ja osaamiseen.
2020-luvulla Tepcompin hieno tarina jatkuu.
